Suomen tietokirjailijat ry edistää suomalaista tietokirjallisuutta, valvoo tietokirjailijoiden tekijänoikeudellisia ja taloudellisia etuja, tukee tietoteosten kirjoittajia sekä edistää jäsentensä ammattitaitoa ja -etiikkaa. Yhdistyksessä on yli 2 500 jäsentä.

Sovi tapaamisesta etukäteen!

---

 

Warelius-palkinto on yhdistyksen merkittävin palkinto. Se myönnetään tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen. Palkinto on suuruudeltaan 12 000 euroa.

Viime vuonna palkinnon saivat tietokirjailija Risto Isomäki ja professori Irma Sulkunen. Warelius-palkittuja tietokirjailijoita ovat myös muiden muassa Martti Häikiö, Elina Haavio-Mannila, Kai Linnilä ja Kaari Utrio, Päivi Setälä sekä Seppo Zetterberg. Palkinto on jaettu vuodesta 1985 alkaen.

 

Lisätietoja Vanhan kirjallisuuden päivät

Suomen tietokirjailijat ry:n Warelius-palkinnot on myönnetty professori Antti Eskolalle ja maakuntajohtaja KM Pertti Rajalalle. Warelius-palkinnot ovat suuruudeltaan 12 000 euroa.

 

Palkinnot jaettiin 2. heinäkuuta Vanhan kirjallisuuden päivien avajaisissa Sastamalassa. Palkinnot jakoivat Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen ja palkintolautakunnan puheenjohtaja Anna Kortelainen.

 

Suomen tietokirjailijat ry:n Warelius-palkinto myönnetään vuosittain tietokirjailijalle, jolla on laaja ja korkealaatuinen tietoteostuotanto tai jolla on ollut merkittävä vaikutus suomalaiseen tietokirjallisuuteen. Warelius-palkinto on yhdistyksen merkittävin tunnustus.

 

Lisätietoja (pdf)

Tietoa luovasti! -tietokirjoittamisen monimuotokurssi tieto- ja lehtikirjoittajille järjestetään Oriveden Opistossa 15.10.2010 - 30.9.2011. Yhdistys tukee jäsentensä kouluttautumista. Koulutusapurahat ovat jatkuvasti haettavissa.

 

Lisätietoja Oriveden Opisto

 

 

Kirja-ala kavahtaa alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmän esityksiä, joiden mukaan kirjoja uhkaa arvonlisäveron korotus. Kirja-alan järjestöt ovat antaneet julkilausuman, jossa halutaan muistuttaa veronkorotuksen kielteisistä vaikutuksista.

 

Julkilausuma (pdf)

 

Suomen tietokirjailijat ry:n jäsenet voivat hakea työhuonetta Villa Kivestä. Kivi-talo Säätiö päättää työhuoneen saajat hakijakohtaisesti. Sopimus pyritään tekemään vuodeksi. Työhuonetta haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, johon liitetään hakijan cv. Hakemus osoitetaan Kivi-talo Säätiölle.

 

Lisätietoja: Hakuohje ja Villa Kivi

 

Saaren kartano on Koneen Säätiön ylläpitämä taiteilija- ja tutkijaresidenssi. Residenssi tarjoaa suomalaisille ja ulkomaisille eri alojen taiteilijoille ja kriitikoille mahdollisuuden 2-3 kuukauden mittaiseen intensiiviseen työskentelyjaksoon rauhallisessa maaseutuympäristössä. Residenssivierailla on käytössään asunto ja työhuone, ja heille maksetaan työskentelyapurahaa.

 

Myös taiteilijaryhmät voivat hakea tiloja käyttöönsä määräajaksi. Ryhmät voivat hakea oleskelun ajaksi ryhmäresidenssitukea. Erityisesti toivotaan hakemuksia, joissa on yhteistyötä suomalaisten ja ulkomaisten taiteilijaryhmien välillä. Hakemuksen lähettää suomalainen taho.

 

Hakuaika on 1.-31.8.

 

 

Suomen tietokirjailijat ry julistaa jäsentensä haettavaksi kaksi kuukauden mittaista kirjailijakotipaikkaa Suomen Rooman-instituutista Villa Lantesta (www.irfrome.org).

 

Majoitus on maksuton. Lisäksi valitut saavat yhdistykseltä 1500 euron apurahan matkakustannuksiin ja elämiseen. Residenssiaika on käytettävä vuoden 2011 aikana. Ajankohta sovitaan instituutin kanssa.

Vapaamuotoisen hakemuksen tulee olla perillä Suomen tietokirjailijat ry:n toimistossa torstaina 30. syyskuuta mennessä. Hakemuksesta on käytävä ilmi hanke, jota hakija aikoo tehdä oleskelunsa aikana. Hakemuksia arvioitaessa suositaan tietoteoshankkeita, joilla on kytkentä Välimeren alueeseen, kieliin, kulttuuriin, historiaan tai nykypäivään. Instituutti avustaa tietokirjailijaa yhteyksien saamisessa paikalliseen tiede- ja kulttuurielämään.

 

Lisätietoja Jukka-Pekka Pietiäinen

 

 

 

 

Vuoden 2010 kolmas jäsentiedote on ilmestynyt. Pääkirjoituksessa hallituksen puheenjohtaja Pirjo Hiidenmaa kirjoittaa otsikolla Mikä on tietokirjallisuuden asema? Pääseekö sinne junalla? Jäsentiedote on luettavissa pdf-muotona tästä.

 

 

Kevään apurahat 2010 on jaettu 134 tietokirjailijalle. Myönnettyjen apurahojen yhteissumma on 590 800 euroa. Hallitus teki päätöksen saajista kokouksessaan 27. toukokuuta.

 

Puolivuotisia apurahoja jaettiin 38 tietokirjailijalle. Lasten- ja nuorten tietokirjojen kirjoittamiseen sai apurahan 23 hakijaa, esikoistietokirjaan 40 ja tietokirjakritiikin kirjoittamiseen 33 hakijaa.

 

Apurahan saajat (pdf)

 

 

Filosofian maisteri Anu Talkan toimittama teos Pitäjä ison kiven takana – Lemin historia on saanut Väinö Voionmaa -palkinnon parhaasta vuosina 2006−2009 julkaistusta paikallishistoriallisesta tutkimuksesta. Palkinto jaettiin arkistopäivillä Jyväskylässä 18.5.2010. Palkintoa ovat rahoittamassa Suomen tietokirjailijat ry ja Suomen Kotiseutuliitto. 

 

 

 

 

Korkein oikeus ei antanut valituslupaa Sanoma Newsin freesopimuksia koskevassa asiassa. Näin markkinaoikeuden päätös, jolla se tammikuussa hylkäsi Suomen Journalistiliiton valituksen sopimusten kollektiivisesta kohtuuttomuudesta, jää pysyväksi.

 

Lisätietoja: Suomen Journalistiliitto

 

Suomen tietokirjailija ry ja Selkokeskus järjestävät yhteistyössä selkokielikoulutusta, johon kuuluu yksi opetusilta sekä mahdollisuus saada arvio omasta selkokielisestä tekstinäytteestä. Toukokuussa Helsingissä koulutukseen osallistui lähes 30 jäsentä. Syksyllä vastaava koulutus järjestetään Joensuussa tiistaina 12. lokakuuta. Koulutus on maksuton.

 

Koulutuksen tavoite on jakaa tietoa selkokielisestä tietokirjallisuudesta, sen julkaisemiseen tarkoitetusta valtiontuesta, kustantamiseen liittyvistä asioista, selkokielen periaatteista sekä innostaa tietokirjailijoita aloittamaan uusia selkotietokirjahankkeita.

 

Joensuuhun tiistaihin 28. syyskuuta mennessä.  

 

 

WSOYpron toimitusjohtaja Salla Vainio sanoi Suomen Kuvalehdessä

(SK 16/2010), että Suomen tietokirjailijat ry:n kanssa neuvoteltiin sopimuskuvioista 12.4.2010, eikä silloin käynyt ilmi, että mitään isoja asioita olisi auki. Vainio antaa virheellistä tietoa, mikä johtunee siitä, että hän ei ollut tapaamisessa mukana. Tähän asti WSOYpro ei ole suostunut neuvottelemaan, ainoastaan keskustelemaan kanssamme. Tuossa 12.4. tapaamisessa kustannusjohtaja Hannele Mattilan kanssa toimme esiin samat huolet, jotka on kerrottu yhdistyksemme jäsentiedotteessa ja Suomen Kuvalehdessä.
 

Tapaaminen järjestettiin otettuani Mattilaan yhteyttä, kun WSOYpro oli ottanut vuoden 2010 yleiset sopimusehdot käyttöön keskustelematta kanssamme. Samaan aikaan eräiden jäsentemme oli annettu ymmärtää, että niistä olisi keskusteltu. Epäurheilijamaista käyttäytymistä.

 

Kuluneen viikon aikana Vainio on ehtinyt syyttää minua WSOYpron yrityskuvan ja arvokkaiden tekijäsuhteiden vahingoittamisesta, epätosien väitteiden esittämisestä, vihamielisestä hyökkäyksestä ja henkilökohtaisesta profiilinnostosta. Ymmärrän nyt hyvin, että keskustelut hänen kanssaan koetaan painostaviksi.

 

Toivon, että WSOYprossa selvitettäisiin nyt sisäiset käytännöt, jotteivät jutussa kuvatut tapaukset toistu. Suomen tietokirjailijat ry on ollut ja on jatkossakin valmis keskustelemaan ja neuvottelemaan asioista. Olen ilahtunut, että WSOYpro on nyt osoittanut neuvotteluhalukkuutta ja todennut, että oppikirjailijoille tullaan tarjoamaan hyviä sopimuksia.

 

Jukka-Pekka Pietiäinen
toiminnanjohtaja
Suomen tietokirjailijat ry

 

 

Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta on myöntänyt yli 2 890 000 euroa kirjasto-apurahoina ja -avustuksina yhteensä 932 kirjailijalle ja kääntäjälle. Apurahat on tarkoitettu kirjailijoiden ja kääntäjien luovaan työskentelyyn, avustuksia myönnetään taloudellisin tai sosiaalisin perustein. Yksittäisten apurahojen suuruus vaihtelee 500 eurosta 14 500 euroon. Hakemuksia tuli tänä vuonna 1 386, joista kaunokirjallisuuden alaan kuuluvia 1021 ja tietokirjallisuuden alaan kuuluvia 365.

 

 

 

Opetusministeriö myöntää tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan esityksestä. Palkinnot ovat suuruudeltaan 10 000 euroa.

 

 

Suomen tietokirjailijat ry:n hallitus on asettanut politiikkatyöryhmän, jonka tarkoituksena on toteuttaa politiikkaohjelmaa. Ohjelmalla pyritään vaikuttamaan päättäjiin, poliitikkoihin, virkamiehiin ja julkiseen sanaan. Tavoitteena on, että tieto- ja oppikirjailijoiden asemaan tehtäisiin sellaisia korjauksia, joita nykyhetki ja tulevaisuus vaativat. Tähtäimessä ovat seuraavat eduskuntavaalit, jotka pidetään huhtikuussa 2011.

 

Lisätietoja (pdf)

Artikkelit Digitaalistuminen ja tietokirjallisuus sekä Tiedon tarve ja tekijät voit lukea tästä (pdf).

 

Tietokirjallisuuden lajit (pdf)

 

Kirjailijoiden ja kääntäjien tekijänoikeusjärjestö Sanasto ry on maksanut ensimmäiset lainauskorvaukset. Vajaat 900 tekijää saa lainauskorvauksia yhteensä runsaat 225 000 euroa. Tekijäkohtainen korvaus vaihtelee 20 eurosta runsaaseen 10 000 euroon tekijän teosten yhteenlasketun lainausmäärän mukaan.

 

Lisätietoja Sanasto

 

 

Suomen tietokirjailijat ry:n kevätkokous valitsi vaalivaliokuntaan uusiksi jäseniksi Paula Havasteen, Raine Raition ja Pertti Rannan. Vaalivaliokunnan muut jäsenet ovat Asko Järvinen, Tuija Junkkari ja Helena Riekki. Yhdistyksen kevätkokous pidettiin Hämeenlinnan Verkatehtaalla 13. maaliskuuta.

 

Luovan työn tekijöitä edustavat järjestöt perustivat 10. helmikuuta Helsingissä tekijänoikeusasioiden yhteistyöelimekseen tekijäfoorumin. 

 

Mukana perustamisvaiheessa oli 27 järjestöä, jotka edustavat tekijöitä ja esittäviä taitelijoita. Suomen tietokirjailijat ry:n lakimies Anne Salomaa valittiin tekijäfoorumin työvaliokuntaan.

Foorumi keskittyy tekijänoikeuden sisältökysymyksiin. Se ennakoi ja seuraa alan tapahtumia ja reagoi aina kun siihen löytyy yhteinen tarve. Foorumin perustavat järjestöt haluavat vaikuttaa tekijänoikeusasioissa ja parantaa järjestöjen keskinäistä tiedonkulkua. Tarvittaessa tekijäfoorumi kokoaa yhteen alan järjestöjen toimet tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden tekijänoikeuksien puolustamiseksi. Foorumi voi tuottaa materiaaleja ja järjestää tilaisuuksia.
 
Muodoltaan tekijäfoorumi on verkosto ilman turhaa byrokratiaa. Mitään järjestöä ei pakoteta osallistumaan yhteisiin toimenpiteisiin. Järjestöillä säilyy täysi itsenäisyys päättää resurssiensa käytöstä. Uusia vastaavia järjestöjä otetaan mukaan yhteisellä päätöksellä.

 

Tietokirjailija, mitä jos kustantaisit -itse seminaarin 2.2.2010 materiaalit ovat luettavissa yhdistyksen verkkosivuilta.

 

Suomen tietokirjailijat ry julistaa jäsentensä haettavaksi laite-, matka-, koulutus- ja työtila-apurahoja jatkuvasti vuoden 2010 aikana. >>
 
Hakemusten käsittely kestää 2–3 kuukautta. Kesäkuukausina hakemuksia ei käsitellä.
 
Apurahaa haetaan lomakkeella, jonka voi tulostaa yhdistyksen kotisivuilta tai tilata yhdistyksen toimistosta puh. 09 4542 250 tai sähköpostitse toimisto[at]suomentietokirjailijat.fi. Hakemus postitetaan osoitteeseen Suomen tietokirjailijat ry, Hallituskatu 2 B, 3. krs, 00170 Helsinki.

 

Kirjailijoiden ja kääntäjien tekijänoikeusjärjestö Sanasto ry aloittaa lainauskorvausten tilittämisen kirjallisten teosten tekijöille helmi-maaliskuussa. Korvaus määräytyy yleisistä kirjastoista tehtyjen lainausten perusteella. Ensimmäinen tilitys koskee vuoden 2007 aikana tehtyjä lainauksia. Kirjailijoille ja kääntäjille tarkoitettuihin korvauksiin on käytettävissä runsas miljoona euroa.

 

 

Viime syksynä annettu Google-sovintosopimus sai osakseen kritiikkiä niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Tämä johti siihen, että Yhdysvaltojen oikeusministeriö suositteli tuomioistuimelle alkuperäisen sovintosopimuksen hylkäämistä ja neuvotteluiden jatkamista. Neuvotteluiden pohjalta sopimusosapuolet Google, Authors Guild ja Association of American Publishers jättivät 13.11.2009 uuden sovintosopimusehdotuksen tuomioistuimelle. Tuomioistuin hyväksyi alustavasti uuden sovintosopimusehdotuksen joulukuun alussa. Uusi sovintosopimus korvaa aikaisemman viime syksynä annetun sovintosopimuksen.

 

Uusi sovintosopimus koskee vain pientä osaa suomalaisia oikeudenhaltijoita.

 

Suomalainen oikeudenhaltija voi olla osapuolena uudessa sovintosopimuksessa ainoastaan, mikäli oikeudenhaltijan teos on julkaistu Yhdysvalloissa, rekisteröity Yhdysvaltojen tekijänoikeustoimistoon tai julkaistu Kanadassa, Isossa-Britanniassa tai Australiassa ennen 5.1.2009. Muussa tapauksessa sovintosopimus ei koske suomalaisen oikeudenhaltijan oikeuksia.

 

Merkittävin muutos sovintosopimuksessa on se, että sopimuksen osallisten piiriä on merkittävästi kavennettu. Ensimmäisessä sovintosopimuksessa mahdollisina osapuolina olivat käytännössä lähes kaikki maailman tekijät ja kustantajat, myös suomalaiset oikeudenhaltijat.

 

 

"Kun virkamiestyöryhmän esitys  työ- ja virkasuhteessa luotuja teoksia koskevista tekijänoikeuksista luovutettiin 4.11.2009, korostin että se oli virkamiesesitys ja että poliittisten johtopäätösten aika on vasta laajan lausuntokierroksen jälkeen. Esitys lähetettiiin laajalle lausuntokierrokselle, joka päättyi 7. joulukuuta. Tutustuttuani huolellisesti lähes 300 lausuntoon, olen päättänyt, että en esitä muutoksia tekijänoikeuslakiin, sanoo kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin, joka vastaa tekijänoikeusasioista opetusministeriössä.

 

Wallinin mukaan ajankohtainen työsuhdetekijänoikeuksia koskeva lainvalmistelu ei jatku tämän hallituksen aikana. "Minun osaltani asia on loppuun käsitelty", hän sanoo.

 

 

Lakimies Anne Salomaa on nimitetty opetusministeriön tekijänoikeusneuvoston jäseneksi kaudelle 15.10.2009-14.10.2012. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomen tietokirjailijat ry:n ehdotus meni läpi ja yhdistyksemme ehdokasta kannatti myös moni muu järjestö.

 

Lisätietoja Tekijänoikeusneuvosto

 

Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja FT Pirjo Hiidenmaa on valittu Euroopan kirjailijajärjestöjen liiton puheenjohtajaksi kaksivuotiskaudeksi 2009–2011. Hänet valittiin tehtävään yksimielisesti järjestön vuosikokouksessa Marseillessa Ranskassa sunnuntaina 21. kesäkuuta 2009.

 

Pirjo Hiidenmaa työskentelee Suomen Akatemiassa kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen yksikön johtajana. Hän on Helsingin yliopiston dosentti ja koulutukseltaan suomen kielen tutkija. Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtajana Hiidenmaa on toiminut vuodesta 2003.

 

Euroopan kirjailijajärjestöjen liitto (European Writers' Council EWC) edustaa 63 kirjailijajärjestöä 30 maassa. Kirjailijoita ja kääntäjiä järjestöihin kuuluu kaikkiaan noin 58 000. Suomesta liittoon kuuluvat Suomen tietokirjailijat ry, Suomen Kirjailijaliitto ja Finlands svenska författareförening.

 

 

Oikeusministeriö on 9.6.2009 asettanut työryhmän valmistelemaan ehdotuksen aineettomia oikeuksia koskevien asioiden tuomioistuinkäsittelyn keskittämisestä markkinaoikeuteen ja näiden asioiden käsittelystä tässä tuomioistuimessa.

 

Työryhmän toimikausi päättyy 28.2.2010. Myös tekijänoikeusasiat siirtyisivät yleisistä tuomioistuimista markkinaoikeuteen. Valmistelussa on keskitytty lähinnä yritysmaailman patentti- ja tavaramerkkiongelmiin tekijänoikeusnäkökulma lähes tyystin sivuuttaen.

 

Nyt kun työryhmä on jo pohtimassa muutoksenhakumahdollisuuksia markkinaoikeuden päätöksiin, on myös kirjailijoiden tekijänoikeusjärjestö Sanasto ry:ltä pyydetty kommentteja.

 

 

Kansainvälinen valokopiointijärjestöjen IFFRO kokoontui lokakuussa 2009 Oslossa. Kokouksen yhteydessä järjestettiin ensimmäisen kerran Authors' International Forum, joka kokosi 60 tekijäjärjestöjen edustajaa eri maista pohtimaan kansainvälisen yhteistyön tiivistämistä.

 

Kokous antoi lausuman Tekijät! On yhteistyön aika!

 

Itsensä työllistävät unohdettiin Matti Vanhasen hallitus sitoutui hallitusohjelmassaan sovittamaan lainsäädäntöä pienten yritysten tarpeisiin, kehittämään yrittäjien sosiaaliturvan kannustavuutta sekä rohkaisemaan itsensä työllistämistä yrittäjäksi ryhtymällä.

 

Yrittäjien sosiaaliturvan kehittämistä pohtinut ns. Pukkilan työryhmä sai juuri työnsä valmiiksi. Työryhmän anti on lähinnä pieniä uudistuksia. Isoja uusia linjauksia ei uskallettu tehdä, vaikka työmarkkinat ovat muuttuneet.

 

Itsensä työllistävien ja omaa työtään myyvien määrä suomalaisilla työmarkkinoilla kasvaa. Nykyään heidät tulkitaan kategorisesti yrittäjiksi, vaikka työ muistuttaa pitkälti palkansaajan työtä, ansiot jäävät usein alhaisemmiksi kuin alan palkansaajien ansiot ja lisäksi he saattavat olla toimeksiantajistaan taloudellisesti riippuvaisia. Jälkimmäinen ilmenee huonona mahdollisuutena neuvotella työnteon ehdoista, sopimuksista ja palkkioista.

 

Itsensä työllistävien asema poikkeaa monessa kohdin aidolla yrittäjän riskillä toimivan yrittäjän asemasta. Palveluksessa ei useimmiten ole muita työntekijöitä, toiminta ei välttämättä edellytä varastoja eikä yrittäjän riskin vastapainona ole mahdollisuutta yrittäjän voittoon.

 

Mielestämme palkansaajien ja itsensä työllistävien työttömyysturva poikkeaa perusteettomasti toisistaan. Järjestelmä ei kannusta itsensä työllistämiseen, sillä se rankaisee työttömyysturvan ja sosiaaliturvan menetyksillä jo parin päivän työskentelystä kuukaudessa.

 

Yrittäjille tarkoitettujen työttömyyskassojen jäsenmaksut ovat kalliita, ja edellytykset ansiosidonnaisen työttömyysturvan saamiseksi ovat tiukat. Lyhyemmissä työttömyyspätkissä turvaa ei käytännössä ole. Tästä syystä monet itsensä työllistävät ovat jättäytyneet yrittäjäkassojen ulkopuolelle.

 

Mielestämme työttömyysturvassa pitäisi nykyistä paremmin ottaa huomioon myös työmarkkina-aseman joustava vaihtaminen. Muodollisesti yrittäjästä, omassa työssään työllistyvästä palkansaajaksi siirtyminen voi tapahtua työviikon aikana peräkkäisinä päivinä tai jopa samana päivänä. Nykyinen järjestelmä toimii hyvin, kun henkilön status työmarkkinoilla on pysyvä. Kun yhä useamman ja yhä useammin status vaihtuu, syntyvät ongelmat eri järjestelmien yhteensovituksessa.

 

Esitämme selvitettäväksi, millä edellytyksillä eri ammattialojen palkansaajakassat voisivat vakuuttaa itsensä työllistäviä ammattiryhmiä.

 

Lisäksi esitämme selvitettäväksi yrittäjien työttömyyskassojen asemaa itsensä työllistävien vakuuttajana. Tässä yhteydessä pitäisi arvioida myös yrittäjäkassojen jäsenyysehtoja suhteessa palkansaajakassoihin. Allekirjoittajina olevat järjestöt edustavat itsensä työllistäviä.

 

SUOMEN JOURNALISTILIITTO

SUOMEN FREELANCER-JOURNALISTIT

SUOMEN ARVOSTELIJAIN LIITTO

SARJAKUVANTEKIJÄT

SUOMEN TIETOKIRJAILIJAT

SUOMEN LEHTIKUVAAJAT

KUVITTAJAT

SUOMEN TIEDETOIMITTAJAIN LIITTO

SUOMEN NÄYTELMÄKIRJAILIJALIITTO

GRAFIA

SUOMEN KIRJAILIJALIITTO

SUOMEN KÄÄNTÄJIEN JA TULKKIEN LIITTO

SUOMEN VALOKUVAJÄRJESTÖJEN KESKUSLIITTO, FINNFOTO

FINLANDS SVENSKA FÖRFATTAREFÖRENING

PALVELUALOJEN AMMATTILIITTO PAM

TEATTERI- JA MEDIATYÖNTEKIJÄT

YRITTÄJÄT STTK

SUOMEN TAITEILIJASEURA

 

-------------------------------------------------------------

 

Markkinaoikeus hylkäsi Journalistiliiton valituksen Sanoma Newsin free-sopimusten kohtuuttomuudesta. Journalistiliiton työehtoasiamies Petri Savolaisen arvio päätöstä on luettavissa tästä.

 

Markkinaoikeus antoi perjantaina 12. kesäkuuta väliaikaisen päätöksen Sanoma Newsin freelance-sopimuksesta. Sanomat ei saa markkinaoikeuden käsittelyn aikana tarjota avustajilleen sopimusta, jolla freelancer menettää kaikki taloudelliset tekijänoikeutensa ilman korvausta. Kieltoa tehostetaan 200 000 euron uhkasakolla. >>

 

 

 

 

 

 

Verkossa on avautumassa loppusyksystä kirjoihin ja kirjastoihin keskittyvä verkkotelevisiokanava, jonka sivut tulevat osoitteeseen www.kirjakanava.fi. Hankkeeseen on kutsuttu mukaan alan keskeiset toimijat eli kirjastot, kustantajat, kirjakauppa, kirjastoseura sekä alalla toimiva muu liikeyritystoiminta.

 

Kirjakanavan ohjelmistorunkona ovat kirjailijahaastattelut, kuten Viikon kirjailija ja Kuukauden kirjailija sekä uutuuskirjaesittelyt, kirjavinkit, alan tapahtumat ja uutisointi. Kirjailijahaastatteluja kanavalle tekevät muun muassa toimittajat Seppo Toivonen ja Karo Hämäläinen.

 

Viikon tietokirja on yksi vuoden 2009 uusista ohjelmasarjoista YLE Radio 1:ssä. Ohjelmaa tekevät pääsääntöisesti asiaohjelmien toimittajat Jukka Arvassalo, Maija Elonheimo ja Anna-Liisa Haavikko.

Lisätietoja YLE Radio 1

 

J. A. Hollon palkinto on myönnetty Natasha Vilokkiselle Karl Polanyin teoksen Suuri murros: aikakautemme poliittiset ja taloudelliset juuret (Vastapaino) suomentamisesta.

 

Alkujaan vuonna 1944 julkaistu Suuri murros on yhteiskuntatieteen klassikko, joka liikkuu sujuvasti historian, sosiologian ja taloustieteen alueilla. Vaikka Polanyin tutkimus markkinatalouden vaikutuksen kasvusta liittyy läheisesti toista maailmansotaa edeltäneeseen poliittiseen tilanteeseen, teoksen tuoreus on säilynyt. Kirja on synnyttänyt tieteellistä polemiikkia vuosikymmenestä toiseen. Lisäksi viimeaikaisen yhteiskunnallisen kehityksen valossa Suuri murros vaikuttaa jopa pelottavan ajankohtaiselta.

Natasha Vilokkisen käännös tuo arvokkaan lisän suomenkieliseen talouden rakenteita pohtivaan kirjallisuuteen. Suuren murroksen soisi vaikuttavan myös yhteiskunnalliseen keskusteluun.  Se on omalta osaltaan kirja nykyajan synnystä.

Vilokkinen kuuluu suomentajakuntamme nuorempaan keskipolveen ja kääntää sekä tieto- että kaunokirjallisuutta. Hänen ammattitaitoisina, tarkkoina ja kielellisesti hiottuina tietokirjasuomennoksinaan ovat aiemmin ilmestyneet muun muassa Barbara Ehrenreichin Petetty keskiluokka ja J. R. McNeillin Verkottunut ihmiskunta.

Palkintolautakunta koostuu Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n, Suomen arvostelijain liitto ry:n ja Suomen tietokirjailijat ry:n edustajista.

 

 

FL Raimo Jussila toimi työurallaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa sanaston tutkijana ja sanakirjatoimittajana. Lisäksi hän on tehnyt merkittävän työn kirjan hyväksi pitkäaikaisena Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtajana (1999-2006).

 

Palkinnon perusteluissa todetaan: Kalevalan sanakirja (Otava 2009) rakentaa siltaa kalevalaisen kielen ja tämän päivän suomenkielen välille. Se auttaa ymmärtämään. Se on tulkkisanakirja. Kalevalan kaikki 8447 sanaa on selitetty ja havainnollistettu sitaateilla ja lainauksilla. Kirja on tarkoitettu jokaisen suomalaisen apuneuvoksi Kalevalan selaamisessa ja lukemisessa. Mikä parasta, kirja on hauska, sitä voi selailla ja lukea aivan omana itsenäisenä ja kiintoisana tietokirjana.

 

Kirsti Mäkisen Suomen lasten Kalevala on saanut The American Folklore Societyn vuoden 2009 AESOP- eli Aisopos-palkinnon.

 

Lasten ja nuorten aikuisten kansanperinneaiheiselle teokselle myönnettävän palkinnon perusteluissa mainitaan muun muassa: ”The Kalevala, the national epic poem of Finland, is presented in a hefty, lavishly illustrated prose narrative. -- this edition makes the classic work available to a new generation of English-speaking older children and young adults.”

 

Teoksen The Kalevala: Tales of Magic and Adventure on Suomen lasten Kalevalasta kääntänyt Kaarina Brooks ja sen on kustantanut kanadalainen Simply Read Books.

 

Lisätietoja The American Folklore Society

 

Vuoden tiedekirja -palkinto on myönnetty filosofian tohtori Mikko Ylikankaalle teoksesta Unileipää, kuolonvettä, spiidiä. Huumeet Suomessa 1800–1950 (Atena). Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa. Palkinnon myöntävät Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen tiedekustanta-jien liitto, joka myös rahoittaa palkinnon saamistaan kopiointikorvauksista.

Palkintolautakunnan perusteluissa todetaan: Mikko Ylikankaan kuvaama huumausaineiden historia luo pohjan ymmärtää ja suhteuttaa myös nykyajan huumetilannetta suomalaisessa yhteiskunnassa, vaikka teos pitäytyykin historiallisessa näkökulmassa.

Tutkimus osoittaa ansiokkaasti, kuinka suurin osa aiemmin vallalla olleista Suomen huumehistoriaa koskevista näkemyksistä ovat olleet puutteellisia tai jopa vääriä. Siten Vuoden tiedekirja sisältää aidosti uutta ja tarpeellista tietoa.

Kirja kertoo totuudenmukaisesti myös siitä, miten sodat, lähinnä jatkosota, vaikuttivat huumeiden käyttöön ja millä tavoin huumeita sodassa käytettiin.

Ylikangas kirjoittaa sujuvasti. Lukija tempaantuu mukaan kertomukseen heti alusta. Viimeistelty kirja on kokonaisuudessaan nautittava lukukokemus.

Suomen tietokirjailijat ry:n Oppikirjailijapalkinnot on jaettu viidelle oppikirjantekijälle. Palkinnon saivat LKT Walter Nienstedt, rehtori (eläkkeellä), oppikirjailija, työnohjaaja Riitta Nisonen, luokanopettaja, oppikirjailija Ann-Mari Sintonen, opettaja, tietokirjailija Raija Tervomaa ja oppikirjantekijä Paul Westlake. Oppikirjailijapalkinnot ovat suuruudeltaan 7 000 euroa ja ne jaettiin nyt kymmenettä kertaa. Palkinnot myönnetään tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta oppikirjatuotannosta.

 

Lue lisää (pdf)

 

Vuoden 2010 Lauri Jäntin palkinnon on saanut Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen Mirkka Lappalainen teoksestaan Susimessu. 1590-luvun sisällissota Ruotsissa ja Suomessa (Siltala). Palkinto on 15 000 euroa, ja sen myöntää Lauri Jäntin säätiö tunnustuksena merkittävän suomenkielisen tietokirjan tekijälle. Yksi kunniamaininnan saaneista on Seppo Vuokko, joka on niin ikään yhdistyksen jäsen.

 

 

P. E. Svinhufvudin muistosäätiön vuoden 2009 kirjallisuuspalkinto on myönnetty professori Juhani Leikolalle teoksesta Eino Suolahti – Isänmaan lääkäri (Edita). Teos täydentää kuvaamme 1900-luvun alkupuoliskon Suomesta ja valottaa Eino Suolahden lääkärinuraa ja monipuolista yhteiskunnallista vaikuttamista. P. E. Svinhufvudin muistosäätiö on jakanut kirjallisuuspalkintoja vuodesta 1973 alkaen. Palkintosumma on 2000 euroa.

 

Vuoden 2009 Tieto-Finlandia-palkinnon voitti Henrika Tandefelt teoksellaan Porvoo 1809 – juhlamenoja ja tanssiaisia (SKS). Voittajan valitsi Sampo Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos. Voittaja julkistettiin 26. marraskuuta Helsingissä.

 

Tieto-Finlandia-palkinto on perustettu vuonna 1989 ja sen jakaa Suomen Kirjasäätiö tunnustuksena ansiokkaalle suomalaiselle tieto- tai oppikirjalle. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa, joka on yhtä suuri kuin Finlandia- ja Finlandia Junior –palkinto. Palkinto rahoitetaan tietokirjallisuuden tekijä- ja kustantajajärjestöjen Kirjasäätiölle kanavoimilla kopiointikorvauksilla sekä kustantajien maksamilla osallistumismaksuilla. Suomen tietokirjailijat ry on mukana palkinnon rahoituksessa.

 

Lisätietoja Suomen Kirjasäätiö

 

Suomen tietokirjailijat ry on myöntänyt Tietokirjailijapalkinnot tänä vuonna viidelle. Palkinnon saivat tietokirjailija Reima Flyktman, tietokirjailija FT Tuula Karjalainen, yleislääketieteen professori, ylilääkäri Sirkka-Liisa Kivelä, kirjailija Eero Ojanen ja lääketieteen tohtori, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkonen. Lisätietoja pdf>>

 

Suomen tietokirjailijat ry:n lasten ja nuorten tietokirjapalkinto Tietopöllö on tänä vuonna myönnetty tietokirjailija Markus Hotakaiselle. Palkinto on suuruudeltaan 8 000 euroa. Tietopöllö-palkinnon saaja julkistettiin TIETOKIRJA.FI-tapahtuman (4.–5.9.2009) avajaisissa. Lisätietoja pdf>>

 

Suomen tietokirjailijat ry:n Warelius-palkinnot on myönnetty tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäelle ja professori Irma Sulkuselle. Warelius-palkinnot ovat kumpikin suuruudeltaan 12 000 euroa. Warelius-palkinto on yhdistyksen merkittävin tunnustus ja se myönnetään vuosittain tunnustuksena laajasta ja ansiokkaasta työstä tietokirjailijana. Palkinnot jaettiin 26. kesäkuuta Vanhan kirjallisuuden päivien avajaisissa Sastamalassa. Lisätietoja pdf>>